Lampaitamme tilamme kotipellolla kesällä 2015.

Hyvinvoivat lampaat ovat lampurille tärkein asia

Lampaidemme hyvinvointi on meille ensisijainen asia, jonka pyrimme ottamaan huomioon kaikessa toiminnassamme. Tästä syystä lampaamme kuuluvatkin luomutuotantoon. Lampaamme laiduntavat alkukesästä myöhään syksyyn useilla perinnebiotoopeilla kylällämme sekä Kyminlinnan valleilla.
Karitsoivat uuhet otetaan karitsoinnin aikaan tilamme luomupellolle. Talvisin lampaamme ovat vapaina omissa laumoissaan lampolan karsinoissa, joista osa pääsee myös halutessaan ulkotarhaan. Lampaamme syövät oman tilamme laadukkaita luomurehuja, joita ovat mm. luomuheinä, luomukaura ja luomuhärkäpapu.

Lampaamme ovat ekologisia ympäristön kannalta, sillä ne laiduntavat luonnollisissa oloissa ja syövät tilamme luomurehuja. Käytämme myös niiden lannan luomupeltojemme lannoitukseen! Meillä ravinteet siis kiertävät tilamme sisällä, jonka vuoksi emme tarvitse keinolannoitteita. Tilallamme ei myöskään käytetä minkäänlaisia kemiallisia rikkojen, tautien tai tuholaisten torjunta-aineita.
Tilamme kuuluu paitsi lammastuotannon seurantaan, myös Suomen kansallisiin Scarpie- ja Maedi-Visna- valvontaohjelmiin. Tilaltamme ei ole koskaan tavattu tarttuvia eläintauteja, ja koko katraallamme on korkeimman luokan Maedi-Visna 1- status.
Tuomas keritsee kaikki lampaamme kaksi kertaa vuodessa ja tekee myös kerintäkeikkoja pitkin Suomea.

Lampaidemme vientiä saareen kesällä 2015.

Niittykaritsaa® vain Kalliomäen tilalta

Lampaamme laiduntavat koko kesän perinnebiotoopeilla Hurukselassa ja Kyminlinnan valleilla. Vain karitsoinnin aikaan karitsoivat aikuiset uuhet siirretään kotitilamme luomupellolle. Perinnebiototooppeja ovat niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet. Koemme perinnebiotooppien hoidon erittäin tärkeäksi, jonka vuosi pyrimme hoidattamaan lampaillamme näitä valtakunnallisesti arvokkaita alueita. Olemme tehneet perinnebiotoopeillemme tarkan hoitosuunnitelman ProAgrian kanssa.

Olemme rekisteröineet niittykaritsan lihan ja niittykaritsan villan omaksi tavaramerkiksemme kesällä 2015.

Tietoa perinnebiotoopeista ymparistö.fi- sivulta

Perinnebiotoopeilla useimpien luontotyyppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Vaikka 1950-luvulla esimerkiksi niittyjä on ollut jäljellä yli 280 000 hehtaaria, 1990-luvun perinnemaisemainventoinneissa löydettiin enää noin 3 700 arvokasta niittyä, hakamaata tai metsälaidunta, ja niiden yhteispinta-ala oli vain noin 19 000 hehtaaria. Voimakkaan vähenemisen taustalla ovat ensisijaisesti maatalouden rakennemuutos (karjatilojen määrän suuri rohmahdus), mutta myös muut yhteiskunnan muutokset.
Niityt, kedot ja hakamaat ovat laidunnuksen ja niiton loputtua umpeenkasvamassa. Myös pellonraivaus ja metsittäminen sekä rantaniityillä vesirakentaminen, ruoppaukset ja rehevöityminen ovat syinä perinnebiotooppien uhanalaistumiseen. Noin 90 % perinnebiotooppien luontotyypeistä on luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Lajien uhanalaisarvioinnin mukaan maamme 2 247 uhanalaisesta eliölajeista 31 prosenttia eli 707 lajia elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla. Eniten uhanalaisia lajeja on selkärangattomissa eläimissä ja putkilokasveissa. Tärkeimmät uhanalaisten lajien perinnebiotoopit ovat kuivat niityt ja kedot. Niillä elää 75 prosenttia perinnebiotooppien uhanalaisista lajeista. Erityisesti niillä elää hyönteisiä ja putkilokasveja. Merkittävin syy uhanalaisuuteen on perinnebiotooppien umpeen kasvaminen hoidon ja laidunnuksen loputtua.

Lampaitamme perinnebiotoopilla kesällä 2015.

Todellista lähiruokaa

Teurastamme lampaamme naapurikylässämme toimivalla laadukkaalla ja nykyaikasella Muhniemen Lahtivajalla (www.muhniemenlahtivaja.fi), jonne meiltä on matkaa vain 7 kilometriä! Olemme tietääksemme Suomen ainoa lammastila, jolla on näin lyhyt matka teurastamolle (ei oteta huomioon tiloja, joilla oma teurastamo). Lyhyt kuljetusmatka on erityisesti eläinten kannalta tärkeä asia. 

Eläinlääkäri tarkastaa lampaamme teurastamolla, joten lihamme on aina säädösten mukaisesti virallisesti leimattua.

Käytämme jatkojalosteiden teossa myös lähellä olevaa Korian palviliha Oy:tä, joka valmistaa meille lihoistamme mm. säilykkeet ja savustetut viulut.

Unelma sai 4 ihanaa ja tervettä karitsaa!

Suomenlammas on rotuna erinomainen

Kasvatamme vain suomenlampaita, sillä haluamme vaalia alkuperäisen rodun säilymistä.

Suomenlampaalla​ on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka ovat mm. hyvä tiinehtyvyys ja hyvät emo-ominaisuudet, sekä laadukas liha ja hieno villa. Sen liha on miedon makuista, mureaa ja hienosyistä. Karitsa ei rasvoitu helposti eikä rasva marmoroidu lihaksiin, vaan jää lihasten ulkopuolelle sisäelinrasvaksi. Erityisesti tämä ominaisuus tekee lihasta miedon makuista. Rasva voidaan poistaa ruuan valmistuksessa, mikä tekee suomenlampaan lihasta terveellistä. Lampaanlihassa on runsaasti proteiineja ja se sisältää runsaasti A-, D-, ja B- ryhmän vitamiineja, sekä rautaa, seleeniä ja sinkkiä.

Lihan lisäksi suomenlampaasta saadaan villaa, joka on hienoa, pehmeää ja kiiltävää, parhaimmillaan maailman huippua. Suomenlampailla on erikoisuutena neljä väriä, jotka ovat valkoinen, musta, ruskea ja harmaa.

Unelma hoitaa neljää karitsaansa.